Kilpapurjehdus Suomessa

Suomessa on hyvät edellytykset kilpapurjehduksen harjoitteluun. Purjeveneet jaetaan kilpailuissa luokkiin, joita ovat yksityyppiluokat, tasoitusluokat ja konstruktioluokat. Yksityyppiluokan säännöt määrittävät tarkasti, millaisia kilpailevien veneiden tulee olla. Veneet ovat keskenään samanlaisia. Yksityyppiluokan kilpailuissa korostuvat taktisen osaamisen, veneenkäsittelytaitojen sekä venevauhdin merkitys. Tasoitusluokan kilpailuissa keskenään voivat kilpailla lähes kaikentyyppiset purjeveneet, joiden eroja tasoitetaan tasoituskertoimien avulla. Käytännössä tasoitusluokan kilpailuihin osallistuvat tavallisimmin matka- ja retkipurjehdukseen valmistetut köliveneet. Konstruktioluokan purjeveneet suunnitellaan luokkasääntöjen mukaan. Veneiden suunnittelu sääntöjen sallimissa raameissa on tavallaan osa kilpailua.

Purjehduskilpailut voidaan karkeasti jakaa kahteen tyyppiin: ratapurjehduskilpailuihin ja avomerikilpailuihin. Suomessa järjestetään useita purjehduskilpailuja eri tahojen toimesta sekä rannikolla että sisävesillä.

Tall Ship Race

Tall Ship Racet eli TSR-purjehdukset ovat suurten purjehduslaivojen kilpailuja, jotka pidetään Itämerellä joka neljäs vuosi. Kilpailun järjestää Sail Training International eli STI, joka on Sail Training-organisaatioiden kattojärjestö. Kotka ja Turku isännöivät vuoden 2017 Tall Ship Race-tapahtuman isäntäkaupunkeina. Pääosin nuorille, noin 16-25-vuotiaille purjehduksen harrastajille tarjoutuu mahdollisuus osallistua Tall Ship Raceen Suomen Purjelaivasäätiön miehistössä.

ARC

ARC on lyhenne sanoista Atlantic Rally for Cruisers. ARC on vuosittainen, aikuisille tarkoitettu kilpailu, jossa purjehditaan Atlantin yli. Kilpailuun voi osallistua Suomen Purjehdussäätiön SY Vahine-laivan miehistössä. Vahine on parhaimmillaan varattu parikin vuotta ennakkoon, mikä kertoo kilpailun suosiosta.

Suomalaiset avomeri- ja matkapurjehduskilpailut

  • Emäsalon lenkki, Päijänne-purjehdus, Oulu Ocean Race, Alandia Suursaari Race ja Helsinki-Tallinna Race ovat eräitä avomeri- ja matkapurjehduskilpailuja.
  • Emäsalon lenkki on muodostunut suomalaiseksi yöpurjehduksen klassikoksi. Sitä järjestää Helsingin Työväen Pursiseura ry ja ensimmäinen Emäsalon lenkki pidettiin jo vuonna 1949.
  • Vuonna 2018 järjestetään 46. Päijänne-purjehdus Jyväskylästä Padasjoelle 20.-22.heinäkuuta.
  • Oulu Ocean Racea järjestää Oulun Työväen Pursiseura.
  • Helsinki-Tallinna Race on Koivusaaren Pursiseuran vapaaehtoisvoimin järjestämä kilpailu, joka on Suomen suurin avomeripurjehduskilpailu osanottajamäärän mukaan laskettuna. HTR:n kisa-alue on Helsingin keskustassa.

Suomalaiset regatat eli monipäiväiset ratapurjehduskilpailut

Eräs Suomen suurimmista ratapurjehduskisoista on Hangon Regatta. Hangon Regatalla on lähes kahdensadan vuoden perinteet ja kilpailusta onkin kasvanut Suomessa hyvin tunnettu kolmipäiväinen tapahtuma. Hangon Regatan ajalle Hangossa järjestetään myös paljon oheistapahtumia.

Helsinki Sail Racing Management ry, seitsemän johtavan helsinkiläisseuran muodostama yhdistys, järjestää kesä-heinäkuun vaihteessa Helsinki Regattaa. Vuonna 2017 järjestettiin 40. Keitele-Regatta.

Seurojen viikkokilpailut

Pursiseurat järjestävät kilpailuja yleisimmin tiistaisin tai keskiviikkoisin. Viikkokilpailut vaihtelevat rennommista tapahtumista totisempiin taistoihin, joiden voittajat palkitaan kauden lopulla. Seurojen kilpailut ovat kilpapurjehduksesta kiinnostuneille hyvä tilaisuus päästä seuraamaan lajia.

Suomen purjehdusmaajoukkue

Suomalaiset maajoukkuepurjehtijat kilpailevat olympialuokissa, jotka ovat Laser-jollaluokka, purjelautailun RS:X-luokka, Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 ensimmäistä kertaa kilpailtu Finnjolla, kaksinpurjehdittava 470, yksirunko- eli skiff-veneen naisten luokka 49er FX sekä lentävä Nacra 17. Vuoden 2017 Sailing Team Finlandissa olivat:

  • RX:S, Tuuli Petäjä-Sirén
  • 49er FX, Noora Ruskola ja Mikaela Wulff
  • Laser radial, Tuula Tenkanen
  • Laser radial, Monika Mikkola
  • Laser standard, Kaarle Tapper
  • Finnjolla, Tapio Nirkko
  • Nacre 17, Sinem Kurtbay, Janne Järvinen
  • 470, Jonas Lindgren, Niklas Lindgren
  • 2.4mR, Niko Salomaa

2.4mR on metrimittasäännösten mukaisista konstruktioluokista pienin purjeveneluokka. Niko Salomaa kilpaili Lontoon Paralympialaisissa 2012 tässä sarjassa.

Suomalaiset purjehtijat olympialaisissa

Purjehdus on ollut pysyvänä olympialajina vuodesta 1908 saakka. Vanhin nykyisistä olympialuokista on Finnjolla. Ensimmäisen kerran suomalaiset veneet osallistuivat olympiaregattaan vuonna 1912 Tukholman vesillä. Suomalaiset ovat voittaneet olympialaispurjehduksista 2 kultamitalia, 2 hopeaa ja 7 pronssia. Seuraavaksi olympialaispurjehduksessa kilpaillaan Tokiossa kesällä 2020. Purjehduksessa kilpaillaan myös Euroopan-mestaruus- ja maailmanmestaruustasoilla.

Kielikylpypurjehdus

Miltä kuulostaisi lähteä merelle purjehtimaan hyvässä seurassa ja samalla oppia käytännössä toista kotimaista? Sehän onnistuu, kun suuntaat skönelle skiglaamaan kielikylpypurjehdukselle! Skönellä skiglaaminen tarkoittaa juuri merellä purjehtimista. Purjehduksella käytät tietenkin myös normaalia purjehdussanastoa ja siitä juontuvia nimityksiä, mutta opit ne samalla myös ruotsiksi.

Kielikylpypurjehdusten järjestäjä

Kielikylpypurjehduksia järjestää lähes vuosittain Suomen Purjelaivasäätiö – Segelfartygsstiftelsen i Finland. Säätiöstä käytetään lyhennettä STAF. Suomen Purjelaivasäätiöllä on pitkät perinteet, sillä se on perustettu jo vuonna 1973. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tekemällä nuorisotyötä sekä järjestämällä nuorisopurjehduksia, jollaisia kielikylpypurjehduksetkin ovat. Varainkeruunaan säätiö järjestää maksullista toimintaa myös aikuisille.

Keille kielikylpypurjehdukset on suunnattu?

Kielikylpypurjehdukset on tarkoitettu nuorille. Kielikylpypurjehdukset toteutetaan siten, että purjehduksella käytetty alus kohtaa reitillään toisen STAFin purjeveneistä ja veneiden välillä käydään päivittäisiä, leikkimielisiä kisoja. Niitä kutsutaan VACON-CUP:ksi.

Uskaltaisinko lähteä kielikylpypurjehdukselle?

Vaikka kielten opiskelu ei olisikaan koulunpenkillä vahvin lajisi, sen ei kannata antaa nousta esteeksi kielikylpypurjehdukselle. Purjehdukset suunnitellaan asiantuntijoiden ja opettajien kanssa. Niiden aikana tehdään harjoituksia, mutta pyritään oppimiseen hauskalla tavalla. Purjehtiminen on se ensisijainen asia, nimenomaan hyvässä ryhmässä. Siksi on hyödyksi, että hallitset purjehtimisen perusteet suomeksi ja osaat toimia ryhmän jäsenenä.

Vaikka toisen kielen käyttäminen olisi aluksi hankalaa, etkä tuntisi ymmärtäväsi kaikkea, itsevarmuutta antaa kuitenkin oma osaaminen merenkulusta ja purjeveneellä toimimisesta. Voit aina kysyä apua ja neuvoja, sillä kielikylvyn takia kenenkään turvallisuutta ei vaaranneta. Siksi purjehduksella kuitenkin keskitytään pysymään pinnalla, ohjaamaan vene päämääräänsä ja nauttimaan itse purjehduksesta. Kielikylpypurjehdus on varmasti hyödyllinen kokemus. Jokainen purjehdus tuo oman lisänsä purjehdustaitoihisi.

Milloin kielikylpypurjehduksia järjestetään?

Kielikylpypurjehdukset ja muut lähialueiden purjehdukset järjestetään Suomessa kesäisin. Talviaikaan STAFin purjeveneet seilaavat ulkomailla. Koulutusalus TS Kuunari Helenaa on käytetty kielikylpypurjehduksilla ja talvisin kyseinen kaunokainen mittailee meren tyrskyjä muun muassa Karibianmerellä, jossa järjestetään aikuisille purjehdusretkiä, joiden aikana merimatka eli legi Helenalla kestää noin 8 päivää. Matkan hinta sisältää ruokailut. Tällaiselle purjehdukselle voi osallistua, vaikka ei osaisikaan purjehtimista. Osallistujat jaetaan ryhmiin, joista vastaavat ammattitaitoiset ohjaajat. Ryhmät huolehtivat ympäri vuorokauden laivan kaikista tehtävistä. Tehtävien lomassa opitaan perusasioita, kuten sanastoa ja solmujen tekemistä.

Kielikylpypurjehduksen parasta antia

Kielen oppiminen itsessään ei ole suurin syy, miksi kielikylpypurjehdukselle kannattaa osallistua. Ennen kaikkea kyse on erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta ja uusien tuttavuuksien kartuttamisesta. Myös kielitaito ja purjehdusosaaminen karttuvat. Osallistuessaan ryhmätyötä ja tiettyä osaamista vaativiin retkiin ihminen ottaa vastaan haasteen ja itsensä haastaminen on aina kehittävää. Virheitä tekemällä oppii – ja niitä on opittava uskaltamaan tehdä. Onnistumiset tuovat aina lisää itseluottamusta ja varmuutta, joista on hyötyä muussakin kuin purjehtimisessa.

Kaiken perimmäisenä motivaattorina toimii varmasti useimmille meri itsessään, sillä purjehtiminen edellyttää rakkautta ja kunnioitusta merta kohtaan. Purjehduksella kasvaa myös sinnikkyys, kärsivällisyys ja sietokyky, sillä kesken matkaa ei voi hypätä pois kyydistä. Silloin olisi edessä melkoinen uintimatka, joten parempi asennoitua purjehdukselle kuin purjehdukselle sillä ajatuksella, että kaikki vastaantuleva otetaan vastaan avoimin mielin, kokemuksia keräten. Parhaimmillaan kielikylpypurjehduskin palkitsee osallistujansa loistavalla yhteishengellä mahtavia merimaisemia unohtamatta.

Talvella on hyvää aikaa valmistautua seuraavan kauden kielikylpypurjehdukselle opiskelemalla myös purjehdussanastoa ja ruotsin kieltä. Jos iskee ikävä merille, käytännönläheisenä preppauskurssina voi pitää perinteistä Tukholman risteilyä. Mikäpä olisi paras tapa pitää yllä peruskielitaitoa kuin käyttää sitä autenttisessa ympäristössä. Kesäkauteen nuorten skiglaajien kannattaa varautua liittymällä Suomen Nuorisopurjehtijoihin eli snupuksi ja varaamalla paikkansa tuleville purjehduksille hyvissä ajoin!

Purjehdus – aina aallon harjalla

Purjehdusharrastuksen voi aloittaa missä iässä tahansa. Jos vanhemmat haluavat, purjehtimisen voi aloittaa jo sylivauvan kanssa. Merihenkisen perheen jäsenet kasvavat monipuolisiin purjehdustehtäviin iän ja kokemuksen karttuessa. Jotkut innostuvat purjehtimisesta vasta myöhemmällä iällä. Silloinkin voi hyvin lähteä mukaan toimintaan perehtymällä purjehduksen perusteisiin kursseilla, joita purjehdusseurat järjestävät.

Purjehtiminen on vastuullista toimintaa, joka vaatii yhteistyökykyä. Usein kurssit järjestetään sillä olettamuksella, että miehistön vähimmäismäärä on kolme henkilöä, mutta purjehtiminen on myös pariskuntien yhteinen, kahdenkeskinen ajanviete. Sitä voi hyvin kutsua elämäntavaksi. Purjehtimisen ei myöskään tarvitse olla vain elitistinen, korkean keskiluokan harraste, vaan mukaan harrastustoimintaan pääsee pienemmälläkin taloudellisella panostuksella, vaikkei purjehtiminen ilmaista olekaan.

Purjehtijan perusominaisuuksia

Purjehtiminen onnistuu lähes keltä tahansa, joka sinnikkäästi keskittyy opettelemaan perustaidot ja uskaltaa käyttää oppimaansa, mutta myös omaa järkeään tilanteessa kuin tilanteessa. Merenkäynti voi joskus yltyä hurjaksi, vaikka säätiedotukset olisivat luvanneet hyvää säätä. Tilanteet voivat muuttua nopeasti, joten niihin on reagoitava nopeasti. Valppaus ja keskittymiskyky auttavat siinä. Merellä on tiedettävä mitä tekee. Vene ja sen toiminta, välineet, termit, käytännöt ja merenkulun säännöt on hallittava ja omat rajoitukset on osattava rehellisesti tunnustaa.

Merellä on oltava periksi antamaton, sillä ainoastaan lannistumatta päästään turvallisesti paikasta toiseen. Luonnonvoimia kohtaan kannattaa omaksua nöyrä asenne, turvallisuudesta ei saa missään tapauksessa tinkiä. Auktoriteettiongelmat eivät veneessä auta ketään, vaan kapteeni käskee – mutta kapteeninkin on osattava joustaa ja kuunnella muita miehistön jäseniä. Onnistunutta purjehdusta edesauttaa oma hyvä mieli. Ulkoilmaihmisille purjehtiminen tietenkin sopii paremmin kuin niille, joita kastuminen kammottaa. Fyysisesti purjehtiminen vaatii riittävän hyvää peruskuntoa ja liikkuvuutta.

Mitä varusteita purjehtija tarvitsee

Jotta purjehtiminen olisi sekä mahdollisimman mukavaa että turvallista, tarvitset kunnon vaatetuksen, hyvin istuvat ja jämäkät käsineet sekä tukevat jalkineet, joiden pohjat eivät luista märällä veneen kannella. Vaatteiden on kestettävä tuulta ja sadetta. Vähänkään viileämpinä vuodenaikoina pipo tulee tarpeeseen. Lisäksi on suojauduttava auringolta. Varaudu aina riittävällä määrällä eväitä ja juomavettä. Energiansaanti ja nesteytys on pidettävä kunnossa.

Purjeveneen varustelun on oltava asianmukainen. Siihen liittyvät ehdottomasti pelastusliivit, joita on käytettävä. Ensiaputarvikkeet on pidettävä aina veneessä ja ne on aika ajoin tarkistettava. Sammutusvälineet on myös huolehdittava ajan tasalle, ensisijaisesti se on veneen omistajan tehtävä. On suositeltavaa opetella ensiapua ja alkusammutusta, sillä ne ovat hyödyllisiä perustaitoja niin maalla kuin merelläkin. Muista myös aina ladata puhelin ennen kuin lähdet vesille!

Purjehdusharrastuksen aloittaminen

Purjehdusseurat ja auktorisoidut purjehduskoulut järjestävät erilaisia purjehduskursseja. Jos haluat ensin kokeilla, olisiko purjehtiminen sinulle sopiva harrastus, seurat pitävät myös Johdatus purjehdukseen-tyyppisiä päiväretkiä. Ne ovat pidempiä ja perusteellisempia kuin parin tunnin kyyti purjeveneessä, mutta tärkeintä on päästä vesille kokemaan, miltä tuntuu. Edes pahoinvoinnin ei kannata ensimmäiselle kerralla muodostua esteeksi uudelle yritykselle, sillä merenkäynti voi vaatia aluksi totuttelua. Pahoinvointiin voi ottaa lääkettä, tai kokeilla vaikka inkivääriä. Purjehdusharrastusta harkitessa ja aloitellessa voit lukea muiden skiglaajien eli purjehtijoiden blogeja sekä sanastoa, jonka tunteminen auttaa huomattavasti heti alussa, mutta tulee muutenkin tutuksi.

Purjehdussanastoa

Purjeveneen runkoon kuuluvat köli ja peräsin. Kölin ansiosta vene ei kaadu, eikä hajoa sivusuunnassa. Masto joko seisoo kannella, tai kulkee kannen läpi. Mastoa vaijereineen eli staageineen sanotaan takilaksi. Purjeveneessä on kaksi purjetta: isopurje ja keulapurje. Purjeiden pienentämistä kutsutaan reilaamiseksi. Veneen ohjaamisessa huomioidaan tuulikulma. Tuulen tullessa vasemmalta vene on styyrpuurin halssilla, oikealta puolelta paapuurin halssilla. Jo sanasto innostaa perehtymään purjehdukseen tarkemmin!